Asukkaita Porin seudulla on noin 138 000.
Välimatkat ovat lyhyitä. Voi asua kaupungin ytimessä, viihtyisässä kylämiljöössä tai veden äärellä. Meri ja joki hallitsevat Porin seudun luontoa. Seutukunta ulottuu Selkämereltä maakunnan kaakkoiskulmille. Merikarvia, Pori, Pomarkku, Ulvila, Nakkila, Huittinen, Harjavalta, Kokemäki ja Luvia ovat alueen kunnat.
Arkkitehtuurikilpailun Ulvilan kaupungintalon suunnittelusta voitti vuona 1965 Veijo Martikainen funktionalismin ihanteiden mukaisella työllään. Kaunpungintalon ensimmäinen osa valmistui vuonna 1967 ja saman arkkitehdin suunnittelema toinen osa vuonna 1992.
Hellettä, ukkosta ja sadepisaroita Ulvilassa 01.07.2011
Koivupeltoa Nakkilassa 25.06.2011
Juhannusyö 23.-24.06.2011
Selkämeri ja juhannus kuuluvat yhteen. Niin ja mansikat!
Ruusut 23.06.2011
Tuoksua!
Piipahdus Pohjois-Satakuntaan 22.06.2011
Lapsuuden leikkimailla kukkivat kissankäpälät ja satakuntalainen jokivesi virtasi niukkana kivikkoisessa koskessa.
Tuoksut vanamon Ulvilassa 21.06.2011
Viehättäviä vanamoja metsä tulvillaan - vaan eipä kuvaaminen onnistunut vieläkään!
Virnojen aikaan Ulvilassa 20.06.2011
Luonnonkukkien päivänä Ulvilassa 19.06.2011
Ulvilassa ja Nakkilassa 11.06.2011
Myrskytuhoja Jämijärvellä Pohjois-Satakunnassa 01.06.2011
Ulvilassa ja Nakkilassa 22.05.2011
Äitienpäivänä 08.05.2011
Suomen meriavartiosto liputtaa Kallossa
Selkämeri
Vielä on jäätä!
Hanhipuiston kukkapenkki
Vihertiteokeskus
Hanhipuisto
Koivu lehtii Ulvilassa 08.05.2011
Ulvila, Leineperi
Ulvila, Ruskila
Ulvilassa 06.05.2011
Nakkila 05.05.2011
Vapunaattona meri on vapaa 30.04.2011
Vielä on jäätä Kallossa 24.04.2011
Selkämeri Porin edustalla pääsiäisen aikaan 23.04.2011
Lähes kesäisen Hollannin matkan jälkeen porilainen merenranta oli viileä.
Vainiola, Järvikylä ja Pitkäjärvi 10.04.2011
Aamulla oli riitettä Vainiolan peltotulva-alueella.
Metsäkauriit ruokailevat pellolla Järvikylässä.
Pitkäjärven jäät ovat lähes sulaneet.
Kallo 09.04.2011
Kallo, Mäntyluoto, Järvikylä, Vainiola 08.04.2011
Meri on vapaa Kallossa!
Mäntyluodossa rahdataan.
Ilta-aurinkoa Järvimaan pelloilla Leistiläjärvellä.
Ja Vainiolan pelloilla vesi vain tuntuu lisääntyvän.
Leistiläjärvellä, Vainiolassa ja Friitalassa 07.04.2011
Leistiläjärvellä pellot alkavat vettyä ja hanget madaltuvat.
Vainiolassa vesi jää pelloille.
Friitalassa oli vielä alkuviikolla pihalunta.
Selkämeri 27.03.2011
Jäänmurtaja Nordica avustaa Mäntyluodon edustalla.
Miedot värit käärivät Selkämeren syleilyynsä.
Selkämeri 26.03.2011
Pohjanlahden eteläosa, Selkämeri, on puhtaimpia vesialueita rannikoillamme.
Reposaaren ja Kallon välisellä merialueella on avovesiaukko.
Leistiläjärvi 19.03.2011
Kaasmarkku 15.03.2011
Kymmenasteiset pakkasaamut saivat viikolla 11 kaasmarkkulaisen luonnon näyttämään vielä talviselta aamuauringon paisteessa.
Kaasmarkku ja Pyhäjärvenjoki 13.03.2011
Kaasmarkku on ulvilalainen maaseutukylä. Yleisilmeeltään kylä on maaseutumaista viljelyseutua sekä metsämaata. Kylää halkoo Kaasmarkunjoki.
Pyhäjärvenjoki saa alkunsa Ulvilan pienestä Pyhäjärvestä ja yhtyy Joutsijokeen Kullaanjoeksi, joka jatkuu alaempana Kaasmarkunjokena. Joki laskee Harjunpäänjokena Kokemäenjokeen Isojoenrannassa Porissa.
Joki virtasi avoinna valtatie 11:n varressa.
Leistiläjärvi 09.03.2011
Arantilankoski 06.03.2011
Kokemäenjoessa on Nakkilan kohdalla viisi koskea kahdeksan kilometrin matkalla. Tunnetuin on Arantilankoski, joka sijaitsee kunnan keskustassa ja tarjoaa monenlaista virkistyskäyttöä perhokalastuksesta koskenlaskuun. Koski on viimeisiä Kokemäenjoen valjastamattomia koskia.
Leistiläjärvi, Uniluoto, Reposaari 05.03.2011
Leistiläjärvellä aurinko alkaa sulattaa ajoteitä. Hanget ovat vielä voimissaan.
Uniluodossa jäät peittävät koko selän. Mäntyluodon satamassa ei tänään ole laivoja.
Räpsön suntissa poukaman jäät maalailevat kauniita kuvioita auringonpaisteessa.
Ahmaus ja Jaara 23.02.2011
Ahmauksen kylä sijaitsee itäisimmässä Ulvilassa. Talvet Ahmauksessa ovat runsaslumiset ja kestävät vähälumiseen rannikkoalueeseen verrattuna huomattavasti pidempään. Vaihtelevat ja suojaiset maastot sekä runsas ja pitkä lumikausi luovat lähes lappimaiset olosuhteet metsiin ja soille.
Leineperi ja Pinomäki 22.02.2011
Leineperi sijaitsee Ulvilassa 15 minuutin ajomatkan päässä Porista. Historialliset rakennukset, peltoaukeat ja vuolaana virtaava Kullaanjoki leimaavat Leineperin maisemaa.
Koirakorpi, Kallo, Reposaari 21.02.2011
Koirakorven metsäautotie polveilee kymmenen kilometrin matkan Harjavallassa.
Kallon majakka valmistui vuonna 1884. Alun perin puinen torni korvattiin kahdeksankulmaisella rautaelementeistä kootulla tornilla vuonna 1903. Valon korkeus 11,0 m ja kanto 17,4 km (9,4 mpk).
Vuonna 1884 rakennetussa vanhassa luotsiasemarakennuksessa toimii nykyään ravintola Purjehdusseuran Paviljonki.
Räpsöön sunti erottaa Merimestan Mäntyluodon satamasta.
Reposaaren lounaisrannalla aukeaa aava Selkämeri.
Kokemäen joen yli johtaa Reposaaren Rautatiesilta.
Leistiläjärvi ja Järvikylä 20.02.2011
Järvikylä sijaitsee Nakkilassa.
Kuuyö 20.02.2011
Lähdin puoli kahden maissa yöllä reippaasti kuvailemaan kuun valaisemia maisemia. Maisemat löytyivät valosaasteen ulkopuolelta. Aivan upeaa. Vaan: jalusta ei kyennyt kantamaan kameraa! Tärähdyksiä. Harmitti hirveästi. Kaukolaukaisin oli.
Piti tyytyä muutamaan helppoon kuukuvaan, kun kerran liikkeeelle tuli lähdettyä.
Pakkasta parikymmentä astetta.
Leistiläjärvi 19.02.2011
Leistilänjärvi on kuivattu järvi, jonka kuivatus aloitettiin jo vuonna 1777. Kuivatus saatiin loppuun suoritettua vasta sotien jälkeen 1940-luvulla vankityövoimaa apuna käyttäen. Alueen koko on kaikkiaan noin 1500 ha. Alueen ympäristöön saatiin asutettua sodan jälkeen suuri joukko siirtolaisia.
Yyteri (Ytterö) on Porin kaupunginosa Meri-Porin alueella. Yyteri tunnetaan myös samannimisestä hiekkarannastaan, joka on yksi Suomen ja koko Pohjoismaiden pisimpiä.
Uniluoto, Kallo, Reposaari 30.01.2011
Selkämeren rannikolta avautuva merimaisema on ikkuna menneisyyteen, se on kuvajainen merestä ja maailmasta, joka oli olemassa tuhansia vuosia ennen meitä.
Pinomäki 22.01.2011
Pinomäki on kylä Porin kaupungin eteläpuolella. Kylämaisemassa silmiin pistää hevoset. Pellot ovat viljeltyjä. Pelloilla viivähtää keväisin mm. hanhiparvia, jotka houkuttelevat lintubongareita kylän raiteille.
Friitala ja Anola 21.01.2011
Ulvilan Friitalassa Kokemäenjoen yli on kulkenut lautta vuoteen 1950 asti, jolloin Ulvilan silta rakennettiin.
Anola on kylä Nakkilassa.
Kokemäenjoki on ollut piispojen kalavetenä ja mm. Anolan Kirkkosaari on olut tukikohtana kirkon huolehtiessa aineellisista ja hengellisistä tehtävistään. Näillä seuduilla väestö on kokenut tyypillisen maatalousyhteiskunnan, sotien ja aatelisvallan otteet 1600 - 1700-luvuilla sekä muutoinkin myötäelänyt väkevästi maamme historian eri vaiheet.
Nakkilan kunnassa on vuosisatojen saatossa vaikuttanut merkittävästi kaksi suurta kartanoa: Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitseva Anolan kartano, joka edelleen on von Frenckellin suvun omistuksessa, sekä Kokemäenjoen eteläpuolella puolella oleva Villilän kartano.
Uniluoto, Kallo, Reposaari, Lamppi, Toukari 15.01.2011
Reposaareen ajetaan pengertietä. Reposaaren maantitesilta valmistui vuonna 1956. Pituutta on 160 metriä. Sillan juurella sijaitsee neljä tuulivoimalaa.
Lampinkoski on runsaasti kulttuurilajistoa sisältävä kaunis koskikokonaisuus vanhoine kivisiltoineen. Joen talviaikaan avoimena pysyvät virtapaikat ovat tunnettuja koskikaran talvehtimispaikkoja.
Toukarin kylä sijaitsee Pohjois-Porissa, kaupungin keskustasta noin 7 kilometrin päässä. Toukarin nimi juontuu vanhasta sukunimestä Stokare, joka merkitsee puuhaajaa.
Toukari on erityisen tunnettu linnustostaan, alueella on Suomen tihein yölaulajaesiintymä ja muuttolinnut pysähtyvät ruokailemaan Toukarin pelloille.
Uniluoto, Kallo, Mäntyluoto, Reposaari 13.01.2011
Mäntyluodon Uniluodossa Eteläselän eteläpuolella on vanha asuntoalue, joka on muodostunut Mäntyluodon tavarasataman rakentamisen yhteydessä vuosina 1898-1901. Rakennuksista edustavin on ns. Heinen huvila, jossa toimii nykyään Mäntyluodon ala-asteen koulu.
Kallossa on Suomen vanhimman urheiluseuran, vuonna 1857 perustetun Segelföreningen i Björneborg – pursiseuran kotisatama. Kallossa sijaitsee myös vanha luotsiasemarakennus, joka on rakennettu vuonna 1859. Rakennuksessa toimii nykyään ravintola Purjehdusseuran Paviljonki. Kallon majakka on valmistunut vuonna 1884. Alun perin puinen torni korvattiin kahdeksankulmaisella rautaelementeistä kootulla tornilla vuonna 1903. Samalla sen kupeeseen rakennettiin loistonhoitajan asunto.
Reposaaressa on nykyään Suomen suurin kalasatama ja Perämeren troolarien talvisatama sekä useita pienvenesatamia ja -laitureita.
Kalapaikka Merimesta on Reposaaren Kalasatamassa toimiva täyden palvelun kalakauppa.
Mäntyluodon sataman väylän syvennystyöt 10 metristä 12 metriin ja laiturin rakennustyöt valmistuvat alkuvuodesta 2011. Tavarasatamassa käsitellään nykyään pääasiassa kontti- ja rikasteliikennettä, raskasnostoprojekteja sekä sahatavaraa.
Pori 05.01.2011
Porin vuonna 1841 valmistuneen raatihuoneen suunnitteli Carl Ludvig Engel. Raatihuone edustaa tyylillisesti empireä eli uusklassismia ja saen erikoispiirre on katonharjalla kohoava pyöreä ja suippokattoinen kellotorni. Julkisivua hallitsee neljän pilasterin kannattelema päätykolmio, jossa on latinankielinen kirjoitus CURIA ARCTOPOLIS, Karhukaupungin oikeus. Tekstin päällä on Porin kaupungin karhuvaakuna.
